Töihin paluu ahdistaa — miksi ei saa valittaa?

Suurimmalla osalla ihmisiä on kesälomat “lusittu” ja töihin palattu. Samaan aikaan somessa on ollut ahdistuksen täytteisiä päivityksiä töihin menosta ja myös blogitekstejä, joissa käsitellään asiaa eri näkökulmista.

Ymmärrän niitä ihmisiä, jotka valittavat töihin menosta. Oikeastaan todella hyvin. Vähemmälle ymmärrykselle jää heitä kritisoivat tekstit, koska niissä keskitytään monesti vain ulkoisiin tekijöihin. Tässä tullaan taas siihen, mitä myös laihduttamiseen liittyy paljon, eli helppo heitellä niitä fraaseja.

“Toivoisin myös ymmärrystä ihmisiä kohtaan, jotka valittavat töihin paluuta.”

“VAIHDA TYÖHÖN, JOKA MOTIVOI SINUA”

Hyvä ja erittäin kannatettava ajatus. On kuitenkin erilaisia ihmisiä ja elämäntilanteita, ettei se aina ole mahdollista. On melkein loputon lista luetella erilaisia elämäntilanteita, mutta tiivistettynä; aina muutos ei koske vain yhtä ihmistä.

Perheellisenä täytyy miettiä muun perheen hyvinvointi ensin ja aina tilanne ei ole sellainen, että voi tehdä isoja muutoksia. Ihmisten voimavarat tehdä elämänmuutoksia vaihtelevat myös hyvin paljon henkilöstä riippuen.

Paikkakunta, jossa asuu, ei välttämättä mahdollista elämänmuutoksen tekemistä. Myös tässä tilanteessa merkitsee se, kuinka moneen ihmiseen muutos vaikuttaa. Jokaisella paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikka. Mitä pienempi paikkakunta, niin sitä vaikeampaa se oikeastaan on.

Ja monta muutakin syytä. Tottakai, asioita voidaan taas yksinkertaistaa, “eihän se ole kuin…”. Kaiken voi yksinkertaistaa, mutta ymmärrys ihmisten erilaisuudesta jää silloin huomioimatta. Elämänmuutokseen sisältyy aina riskejä ja kaikki eivät ole riskinottajia.

FRAASIELÄMÄÄ

Olen monesti aiemmin sanonut, että fraasien heittely on helppoa. Tämän päivän viestien yksinkertaistamisessa ja Powerpoint-maailmassa fraaseja tulee koko ajan lisää eikä monestikaan vaivauduta miettimään pitemmälle.

Pahimmillaan fraasien heittely aiheuttaa masennusta, lyttää ihmisten itsetuntoa ja eikä saavuta sitä voimaa, mikä sillä haluttiin antaa.

ANNA YMMÄRRYSTÄ, ÄLÄ RUOSKI

Mikset antaisi ymmärrystä näille työtä koskeville negatiivisille päivityksille? Tiedätkö mikä ahdistus siellä takana voi olla ja mistä se valittaminen johtuu?

Se, että alkaa jeesustelemaan ja heittelemään fraaseja on minusta ihan yhtä tyhmää kuin turhasta valittaminen. Rinnastan ne samaan kategoriaan.

Fraasien lisäksi en piittaa monestikaan vanhoista sanalaskuista, mutta seuraavaan minulla on lämmin suhde: “Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin”. Tämä kuvaa hyvin sitä tilannetta, mikä vallitsee töihin paluusta valittavilla ja fraasien heittäjillä.

“Suomalaiset on opetettu odottelemaan parempia päiviä.”

Toivoisin tässäkin keskustelussa enemmän ymmärrystä toisiamme kohtaan. Ymmärrän hyvin, että fraaseilla yritetään kannustaa. Se vaan jää etäiseksi. Kaikkein ehkä pahinta vielä on tilanne, jossa fraaseilla myydään kallista seminaaria. Siinä on sitten tilanteeseen ahdistunut ihminen sitten innoissaan, kun on päässyt painamaan linkkiä vapautumisen toivossa. Ja vastassa onkin uusi muuri.

Toivoisin myös ymmärrystä ihmisiä kohtaan, jotka valittavat töihin paluuta. Siellä saattaa olla ihan aito syy ja ihminen yrittää helpottaa omaa oloaan valittamalla. Hän voi olla pahassakin jumissa työelämän suhteen. Siihen voi riittää jopa vain yksi huono työkaveri, joka pilaa koko työpaikan ilmapiirin. Silloin ei auta, vaikka tykkäisi työstään ja silloin ei myöskään halua välttämättä vaihtaa työtä. Sellainen käärme paratiisissa on vaarallinen.

Itselläni on siitä kokemusta, kun yksi pilaa muiden työilmapiirin. Se ei ole helppo tilanne ja siitä puhuminen muiden kanssa on vaikeaa. Tullaan helposti sellaiseen Selviytyjät -sarjan tilanteeseen, jossa ei tiedä keneen voi luottaa. Näin saadaan pilattua isonkin ryhmän henki.

Valittamisen taustalla voi siis olla monta erilaista syytä. Ei siis kannata liikaa yksinkertaistaa. Joskus se valittaminen voi olla myös itsensä motivointia ja uskokaa pois; on ihmisiä, jotka nauttivat valittamisesta ja saavat siitä voimaa. Antaa heidän valittaa. Taustoja voi selvittää, mutta älkää suoraan tuomitko.

MEIDÄT ON KASVATETTU ODOTTAMAAN PAREMPIA PÄIVIÄ

Suomalaiset on opetettu odottelemaan parempia päiviä. Uskallan väittää, että ainakin 80 prosenttia työssäkäyvistä haaveilee jollain tasolla lottovoitosta. Nykyään ei tarvitse enää odotella lauantaihin asti, vaan kolmena iltana viikossa on mahdollisuus päästä pois tästä oravanpyörästä.

Ja moni meistä on kasvanut ympäristössä, jossa on pakko käydä töissä ja odotellaan viikonloppua tai lomia. Sitten lomalla voidaan elää omaa elämää. Ne ovat hyvin voimakkaana meissä, kun olemme kasvaneet siihen. Onneksi nuoremmat sukupolvet eivät ole omaksuneet tätä niin voimakkaasti.

Myös suomalaiset muuttuvat, mutta hitaasti. Niin kuin yleensä, pysyvä muutos tulee hitaasti. Muutos on varma tässä asiassa.

Annetaan ymmärrystä toisillemme. Kyllä kontrastia mahtuu maailmaan.

“Jotta voisimme muuttaa tulevaisuutta, täytyy ensin ymmärtää menneisyyttä”.
-Tuntematon, mutta jos olin eka, niin minä.

-Antsa

Mun somekanavat, ota seurantaan!
FacebookInstagramYoutube

Leave a comment

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.