Pitkästä aikaa blogipostausta tulille, kun alkaa vähän tämän alkuvuoden vaikeudet hellittää. Let’s go!
Kävin eilen illalla saunassa ja vaimon kanssa mietittiin, että milloin on viimeksi meidän saunassa saunakalja juotu. Laskettiin, että siitä on puolitoista vuotta, kesällä 2016.
Oluenjuonnin vähentäminen on ollut yksi askel tässä elämänmuutoksessa. Kun ensimmäisen kerran ajattelin asiaa, niin reaktio oli, että “onpa tylsää sitten”. Menettämisen tunne oli päällimmäisenä. En osannut suoraan vakuuttaa itseäni oluettomasta saunasta.
Keväällä 2016 testasin vuosiin ensimmäisen kerran oluettoman saunan. Otin mukaan kuplavettä ja menin saunaan. Aluksi se tuntui oudolta, mutta pikku hiljaa ajatukseen tottui. Pitkään jatkuneesta tavasta luopuminen on vaikeaa ja niin oli nytkin.
Saunan jälkeen vasta pystyi analysoimaan tilannetta. Olo ei ollut pönöttynyt eikä väsyttänyt, niin paljon kuin aiemmin saunan jälkeen. Olin rentoutunut, mutta en nuutunut ja minulla oli vielä energiaa hoitaa paremmin ilta-askareet. Seuraava yökin tuli nukuttua paremmin.
Tuona hetkenä kirkastui ajatus, että saunaan voi tosiaan mennä ilman olutta. Vaikka sinänsä itsestään selvä asia, mutta silloin se oli pinttynyt tapa. Eikä siitä tavasta pääse välttämättä kerralla. Tuo kerta ei ollut se viimeinen ilman olutta, vaan siihen tarvittiin useampi kerta vakuuttamaan.
Näin jälkeenpäin herää kysymys, että mitä minä oikeasti menetin? Nyt olisi helppo sanoa, että en mitään. Sehän ei ole totta. Jos olisi, niin kukaan ei joisi olutta saunassa, koska vedellä saisi saman tunteen.
Menetin sen pienen rentoutumisen aallon, joka tulee ensi hörpystä. Lisäksi menetin sen kivan tunteen, kun aavistuksen alkoholi nousee päähän ja rentoutuu lisää. Niin hyvältä se olut tuntui aina saunassa. Se oli se hetki, kun työt oli tehty ja viikonloppu alkoi. Ai että!
Elämänmuutos on valintoja ja aina niitä hyviä puolia ei heti huomaa. Päätöksien seuraamuksia joutuu aina puntaroimaan. Minä, ainakin näin jälkeenpäin, valitsin mieluummin sen veden ja sen tuomat edut.
En loppujen lopuksi sauno paljon, mutta asian voi helpommin ehkä käsitellä sen kautta. Tähän liittyy myös se, että vaikka viikonloppuisin ei aina sauna lämmennyt, niin parit viikonloppu oluet tuli aina haettua. Joskus pari olutta lauantaille myös.
Nykyään käytän alkoholia tosi harvoin. Ennen elämänmuutosta, ja sen alkuaikana vielä, join joka viikko alkoholia. Vähintään ne pari olutta viikonloppuna. Siinä, kun antoi itselle luvan ottaa olutta, niin tuli syötyä myös kaikenlaista. Siitä seurasi kumulatiivisia vaikutuksia. Ne olivat elämäntapoja, jossa hyvän fiiliksen sai nopeasti ja ilman töitä.
Mitä siis menetin? En mitään. Sain oikeastaan enemmän.
-Antsa
Facebook — Instagram — Youtube
ps. juon silti joskus pari saunaolutta, mutta hyvin harvoin. Ei tarvitse alkaa absolutistiksi vaan ottaa järki käteen.

